Trauman vaikutukset itsesäätelyyn

Traumatisoituneen lapsen itsesäätelyn kehittymisen tukeminen on ensisijaisen tärkeää lapsen hyvinvoinnin ja suotuisan kehityksen kannalta. Tähän opettajalla ja muulla opetushenkilöstöllä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa kouluarjessa.

Itsesäätely on kykyä säädellä tunteita, käyttäytymistä sekä kognitiivista toimintaa. Itsesäätelyn avulla lapsi kykenee ymmärtämään ja hyväksymään omat tunnekokemuksensa sekä säätelemään tunteiden ilmaisua. Itsesäätely on myös kykyä ottaa vastuuta omasta toiminnasta.

"Traumatisoituminen häiritsee lapsen itsesäätelyn kehittymistä ja usein traumatisoituneilla lapsilla onkin haasteita itsesäätelyssä".

Hyvä itsesäätelykyky auttaa lasta toimimaan muiden ihmisten kanssa, kontrolloimaan itseään erilaisten ärsykkeiden edessä sekä asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita. Lapsen oppiessa säätelemään käyttäytymistä ja tunteitaan, on hänellä mahdollisuus oppia toimimaan tilanteiden ja tavoitteiden vaatimalla tavalla.

Hyvä itsesäätely näkyy koulussa:

• Kykynä kontrolloida itseään erilaisten ärsykkeiden edessä

• Kykynä olla hermostumatta pienistä asioista

• Kykynä tulla toimeen muiden kanssa

• Pärjäämisenä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

• Selviytymisenä myös vaikeista tunteista

• Keskittymisenä haluamaansa ja asettaessa tavoitteita

• Pysymisenä suunnitelmassa

• Sopimuksista kiinni pitämisenä

Lapsen itsesäätelyn kehittymistä voi tukea seuraavasti:

• Olemalla malli lapselle itsesäätelystä, koska lapsi mallintaa hyvin paljon aikuisen käytöstä ja esimerkkiä.

• Harjoittelemalla tilannekohtaisia toiminta- ja käyttäytymismalleja. Harjoitelkaa näitä taitoja säännöllisesti lapsen ollessa rauhallinen ja hyvällä mielellä, koska lapsen ollessa ylivirittynyt, hän ei kykene oppimaan eikä ottamaan uusia taitoja käyttöönsä.

• Suhtautumalla oppilaan epäonnistumisiin rauhallisesti ja rakentavalla tavalla.

• Harjoittelemalla negatiivisten tunteiden sietämistä ja käsittelemistä.

• Antamalla tilanteen salliessa välitöntä positiivista palautetta lapsen toiminnasta.

• Pitämällä vaatimustaso oppilaan tasolle sopivan haastavana sekä sosiaalisissa tilanteissa että oppimistilanteissa.

• Ennakoimalla tilanteita, jotka saattavat olla oppilaalle liian haasteellisia.

Traumatisoituminen häiritsee lapsen itsesäätelyn kehittymistä ja usein traumatisoituneilla lapsilla onkin haasteita itsesäätelyssä. Tällöin lapsen kanssa toimiessa tulee ottaa huomioon seuraavia asioita:

• Tee oppimisympäristöstä ja koulupäivistä rakenteeltaan selkeitä ja helposti ennakoitavia. Tämä rauhoittaa oppilasta, koska koulupäivässä on mahdollisimman vähän ennakoimattomia muutoksia.

• Käy lapsen kanssa sopimukset ja säännöt läpi niin perustellusti, että laps varmasti ymmärtää ne. Tee säännöt positiiviseen muotoon ja käytä niiden tukena tarvittaessa kuvia.

• Noudata ohjeiden ja käskyjen antamisessa myönteisiä käskyjä. Myönteiset käskyt eivät käske lopettamaan vaan kertovat, mitä tulee sen sijaan tehdä. Esimerkiksi ohjeistamalla lasta käskyllä ”älä juokse”, lapsi kuulee sanan ”juokse”. Tämä ei ohjaa aivoja suoranaisesti kävelyyn vaan juoksuun. Usein myös aikuisen antamat ohjeet, kuten rauhoitu, saattavat olla joillekin lapsille mahdottomia ymmärtää.

• Huomioi, että traumatisoituneella lapsella on usein vaikea vastaanottaa käskyjä ja ne saattavat aiheuttaa muistoja traumaattisesta tapahtumasta.

Tilanteessa, jossa lapsen itsesäätely on pettänyt ja lapsi toimii asiattomasti tai jopa aggressiivisesti on opettajan toiminta tärkeässä roolissa lapsen rauhoittumisen kannalta.

Tällaisessa tilanteessa:

• Pysy itse rauhallisena ja suhtaudu lapsen käytökseen ja tunnetiloihin myötätuntoisesti ja ymmärtävästi.

• Auta lasta rauhoittumaan. Toinen lapsi voi hyötyä aikuisen rauhoittelusta ja toinen taas saattaa vaatia rauhoittuakseen omaa tilaa.

• Auta lasta itsesäätelyssä hänelle itselleen sopivalla tavalla, esimerkiksi ohjaamalla lasta hengittämään rauhallisesti tai sulkemaan silmänsä.

• Anna rauhoittumiselle sen vaatima aika, jotta suurin tunnekuohu rauhoittuu.

• Lapsen rauhoituttua käy tilanne lapsen kanssa läpi ja käytä apuna esimerkiksi ketjuanalyysiä.

• Auta lasta tunnistamaan ja sanoittamaan tilanteen aiheuttamia tunteita

• Auta lasta tunnistamaan asioita ja tilanteita, jotka laukaisevat hänessä ylitsepääsemättömiä tunteita ja reaktioita.

• Pohtikaa ja sopikaa yhdessä lapsen kanssa toimivia toimintamalleja vastaaviin tilanteisiin.

Mikäli luokassasi on oppilas, jolla epäilet olevan itse- ja tunnesäätelyn haasteita, katso ilmaiskurssimme aiheesta. Kurssilla käydään läpi haastavaa käyttäytymistä esimerkin avulla ja annetaan oppimistehtäviä haastavien tilanteiden purkamiseen. Ilmaiskurssi löytyy https://tuumaa.thinkific.com/courses/hapea

Mukavaa viikkoa!

- Anttoni