Jännittäminen

Sosiaalisten tilanteiden jännittäminen - meille kaikille tuttua, mutta osalle liikaa.

Tässä kirjoituksessa pohdimme sosiaalisten tilanteiden jännittämistä, joka on Suomessa hyvin yleistä. Noin seitsemän ihmistä kymmenestä arvioivat kokeneensa tai kokevansa sosiaalista jännittämistä. Sosiaalisten tilanteiden jännittäminen saattaa alentaa toimintakykyä, voi aiheuttaa ahdistusta ja tuottaa merkittävää kärsimystä sekä johtaa sosiaalisten tilanteiden välttelyyn. Tämä taas vaikuttaa nuoren elämään monella osa-alueella ja saattaa näyttäytyä haastavana käyttäytymisenä.

Erään nuoren ajatuksia jännittämisestä

“Ahdistaa enkä saa unta ajatuksiltani. Kertaan tulevaa tilannetta mielessäni ja valmistaudun. Tämä auttaa jännitykseen ja ahdistukseen hetkittäin, mutta lopulta ne kuitenkin hiipivät takaisin mieleen. Tämä on raskasta, koska tätä kestää yleensä useampia päiviä ennen tilannetta, jossa joudun esiintymään. Tilanteen lopulta tullessa eteen, sydän hakkaa, rinnasta puristaa, kädet tärisee, pyörryttää, kasvoille nousee puna ja hikoiluttaa. Huomaavatko muut jännitykseni ja ahdistukseni, epäonnistunko ja nolaan itseni, mitä muut minusta ajattelevat?”

Näitä oireita ja reaktioita aiheuttavia tilanteita voi lapselle tai nuorelle olla mm. kouluun meno, luokassa puhuminen, yhteiset tilaisuudet, esitelmän pitäminen tai yhteisissä tiloissa oleskelu. Toiselle nämä tilanteet ovat perusjuttuja, “eihän se ole kun mennä ja tehdä”, mutta toinen saattaa kokea nämä tilanteet hyvinkin ahdistavina ja kuormittavina ja pyrkiä välttämään niitä viimeiseen asti.

Jokainen ihminen on varmasti jännittänyt elämänsä aikana enemmän tai vähemmän jotain tilannetta ja tunnistaa nämä oireet, mutta onko aikuisten silti vaikea ymmärtää sosiaalisia tilanteita jännittävän lapsen tai nuoren tuntemuksia?

Pohdi tilannetta, jossa olet jännittänyt ja mieleesi on hiipinyt ajatus, että voisipa tämän nyt vaan jättää väliin. Pohdi tämän pohjalta, miten kuormittavia nämä tilanteet voivat olla lapselle tai nuorelle, joka kokee näitä tuntemuksia aina esimerkiksi kouluun lähtiessään tai sosiaaliseen tilanteeseen joutuessaan.

Ymmärrys ja oikeanlainen kohtaaminen olisi kuitenkin hyvin tärkeää, koska pahimmillaan sosiaalisten tilanteiden jännittäminen tai pelko saattavat johtaa mm.

• yksinäisyyteen

• häpeään ja arvottomuuden tunteeseen

• liialliseen itsekritiikkiin

• ikätovereiden syrjimiseen

• itsetuhoisuuteen

• koulunkäymättömyyteen

• vaikeuteen solmia ihmissuhteita.

Aikuisen saattaa olla myös vaikea tunnistaa, mistä lapsen tai nuoren muutokset käyttäytymisessä johtuvat, koska jännittäminen ei välttämättä näy ulospäin eikä lapsi tai nuori itse siitä kerro. Lapsesta tai nuoresta tämä kuitenkin usein tuntuu kuormittavalta ja musertavalta kokemukselta, joka syö itseluottamusta kerta toisensa jälkeen.

Nykyään yhteiskunta ihannoi ja kannustaa ulospäinsuntautuneisuuteen ja esimerkiksi koulut saattavat olla omalta osaltaan ohjaamassa lapsia ja nuoria tähän suuntaan. Ihmisten persoonallisuuspiirteet sekä temperamentti kuitenkin eroavat suurestikin toisistaan ja tällöin esimerkiksi sisäänpäin suuntautunut ja uusissa tilanteissa enemmän aikaa tarvitseva lapsi tai nuori saattaa kokea sosiaalisen ympäristön hyvinkin kuormittavaksi, kun taas ulospäin suuntautunut lapsi tai nuori on tilanteessa kuin kala vedessä.

Olisiko tähänkin soveltuva ajatus se, että ympäristö sopeutuu mahdollisuuksien mukaan näiden lasten ja nuorten tarpeisiin, ei toisin päin.

Pohdittavaksi

1. Pohdi tilannetta, jossa olet jännittänyt ja mieleesi on hiipinyt ajatus, että voisipa tämän nyt vaan jättää väliin. Pohdi tämän pohjalta, miten kuormittavia nämä tilanteet voivat olla lapselle tai nuorelle, joka kokee näitä tuntemuksia aina esimerkiksi kouluun lähtiessään tai sosiaaliseen tilanteeseen joutuessaan.

2. Pohdi, miten voisit lasta tai nuorta tässä tilanteessa auttaa ja tukea.

Muutama asia, joita huomioida sosiaalisia tilanteita jännittävän lapsen tai nuoren kanssa:

1. Huomaa, nimeä ja normalisoi jännitys- tai ahdistuskokemusta

2. Älä laita lasta tai nuorta liian kuormittavaan tilanteeseen

3. Jännittävien tilanteiden välttäminen ei myöskään ole suotavaa, koska tällöin lapsi tai nuori ei voi oppia sietämään ja tulemaan toimeen jännityksen kanssa

4. Tue sosiaalisten tilanteiden harjoittelua niin, että lapsi tai nuori toimii lähikehityksen vyöhykkeellä

5. Tue lapsen tai nuoren itsemyötätunnon kehittymistä

6. Harjoittele lapsen tai nuoren kanssa jännittämisen säätelykeinoja

Näiden asioiden pariin palaamme seuraavassa kirjoituksessa, jossa myötätuntoiseen psykoterapiaan erikoistunut psykologi Ronnie Grandell avaa ajatuksiaan, miten liiallisesta jännityksestä tai sosiaalisten tilanteiden pelosta kanssa painiva lapset tai nuoret tulisi kohdata ja miten heitä voi auttaa ja tukea.

Suosittelen myös katsomaan tiiviin ilmaiskurssin aiheesta “Häpeä”.

Löydät sen täältä → KLIK . Kurssilla on opettaja / oppilas asetelma, mutta se soveltuu kaikille lasten ja nuorten kanssa työskenteeleville kuin myös vanhemmille.

Jos aihe on sinulle ajankohtainen ja et ole vielä uutiskirje joukossamme, liity ihmeessä mukaan. Saat uutiskirjeen mukana haastattelut, vinkit ja pohdinnat suoraan sähköpostiisi. TILAA UUTISKIRJE TÄSTÄ -->

Ensi viikkoon!

- Anttoni

info@tuumaa.fi

www.tuumaa.fi

https://www.tuumaa.fi/blog