| 4 KEINOA KUUNTELUUN | Kuuntele - helpommin sanottu kuin tehty
- Anttoni
- 20.5.2021
- 2 min käytetty lukemiseen
Kuunteleminen. Kuulostaa kovin helpolta ja arkipäiväiseltä asialta, mutta tämä kuitenkin nousee säännöllisesti esille vaikeassa elämäntilanteessa olevien lasten ja nuorten kanssa työskenneltäessä. “Ei se kuuntele mua yhtään”, “ei se voi ymmärtää miltä musta tuntuu” tai “mistä se voi tietää, mikä mua auttaa”. Näitä asioita kuulee liiankin usein vaikeassa elämäntilanteessa olevien lasten ja nuorten kanssa keskusteltaessa.
Tuleeko lapsi tai nuori kuulluksi?
Lähtökohtana vuorovaikutuksessa on saada lapsen tai nuoren omat ajatukset, kokemukset ja tuntemukset esille, jotta häntä kyetään auttamaan hänen tarvitsemallaan tavalla. Tämä kuitenkin edellyttää sen, että lapsi tai nuori itse kokee tulleensa kuulluksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi.
Kuuntelu sekä lapsen tai nuoren ajatusten, tuntemusten sekä kokemusten arvostaminen ja hyväksyminen on lähtökohta sille, että hän tulee autetuksi. Tämän vuoksi on tärkeä muistaa, että tärkeintä on lapsen tai nuoren oman äänen kuuluviin saaminen eikä aikuisen valmiit toimintamallit tai interventiot.
Miten kuuntelu onnistuu?
1. Luo turvallisuuden tunnetta
Hyvän vuorovaikutuksen muodostuminen edellyttää turvallisuuden tunnetta. Tälle perustan luo ehdoton hyväksyntä eli lapsen tai nuoren tunteiden, ajatusten, toiveiden, halujen ja motiivien hyväksyntä.
2. Ole utelias
Aikuisen on tärkeää olla utelias eli pohtia ja tutkia yhdessä lapsen tai nuoren kanssa, mitä tilanteen tai kokemuksen taustalla on. Ei siis kysytä, “miksi teit sen” tai “miksi toimit näin” vaan selvitetään yhdessä lapsen tai nuoren kanssa, mitä on meneillään ja pyritään ymmärtämään syitä kokemuksen taustalla. Näin lapselle tai nuorelle välitetään ajatus, että aikuinen haluaa ymmärtää ja auttaa. (VOIT KATSOA ESIMERKIN AIHEESTA TÄÄLTÄ)
Usein kuulee, että “et voi ymmärtää, miltä musta tuntuu”. Tämä on monesti totta ja lapselle ja nuorelle kannattaakin sanoa, että, “en voikaan sitä ymmärtää tai kokea samoin kuin sinä, mutta kuuntelen sinua ja voin pyrkiä auttamaan”.
3. Ole myötätuntoinen
Myötätuntoinen ymmärtäminen ja lapsen tai nuoren ajatusten, kokemusten ja tunteiden validointi viestittää lapselle tai nuorelle hänen olevan tärkeä aikuiselle. Näin lapselle tai nuorelle viestitetään, että aikuinen haluaa auttaa eikä hänen tarvitse yksin käsitellä vaikeaa tilannetta tai tunteitaan.
On tärkeää olla aidosti kiinnostunut ja myötätuntoinen eikä reagoida jollakin tavoin, jonka aikuinen ajattelee tilanteeseen sopivan. Surkuttelu tai sääliminen eivät ole toimiva lähestymistapa.
4. Luovu valmiista ja ennalta päätetyistä ratkaisumalleista
Lapsen tai nuoren kanssa keskusteluun on tärkeä lähteä ilman ennakkoasenteita ja valmiita ratkaisumalleja, jotta hänen omat ajatukset ja tarpeet tulevat kuulluksi. Aikuisella on halu ja tarve auttaa lasta tai nuorta, mutta on tärkeää, että asiaa tai tilannetta ei pyritä ratkaisemaan väkisin tai pakotetusti. On siis tärkeää sietää tilanteessa epävarmuutta siitä, että aikuisella ei ole mitään valmista ratkaisua tilanteeseen. Pohditaan siis lapsen tai nuoren kanssa yhdessä tilannetta ja mahdollisia ratkaisumalleja.
Kuuntelu sekä lapsen tai nuoren ajatusten, tuntemusten sekä kokemusten arvostaminen ja hyväksyminen on lähtökohta sille, että hän tulee autetuksi. Tämän vuoksi on tärkeä muistaa, että tärkeintä on lapsen tai nuoren oman äänen kuuluviin saaminen eikä aikuisen valmiit toimintamallit tai interventiot. “En mä sitä apua ota vastaan ku mut pakotetaan siihen”.
Tässä tämän kevään viimeinen blogi, palaamme tekstien pariin syksyllä. Olemme kuitenkin tavoitettavissa ja hommissa läpi kesän, eli ota ihmeessä yhteyttä., jos haluat jutella, kysellä tai vaikka vain vaihtaa ajatuksia.
Aurinkoista kesää!
- Anttoni
Comments