“Kun hermo menee, mulla vaan sumenee enkä mahda sille enää mitään”

Jatketaan vielä hankalan ja rauhattoman käytöksen parissa.

Edellisissä postauksissa on mietitty nuoren haastavaa käytöstä - sulkeutumista, aggressiivista käytöstä, mentalisaatiokykyä ja dialogista kohtaamista. Jatketaan tämän parissa vielä tällä kertaa miettien, miten näitä tilanteita voidaan ennaltaehkäistä.

Kun nuoren kanssa selvitellään jatkuvasti samoja asioita ja tilanteita, aikuinen voi helposti alkaa pohtia, että mikään ei tunnu muuttuvan. Saattaa kuulostaa monille haastavasti käyttäytyvien lasten ja nuorten kanssa työskenteleville tutulta. Mitä tälle voisi tehdä?

Hallinnan tunteen menettänyt nuori on jo kaukana sietoikkunan ulkopuolella, eikä aikuisen järkipuhe enää tässä vaiheessa auta.

Pohditaan tilannetta, jossa nuori oli taas kerran menettänyt hallinnan tunteen ja tilannetta käytäessä läpi hän kertoi, että “Kun hermo menee, mulla vaan sumenee enkä mahda sille enää mitään.” Tällaisessa olotilassa ja hermostumisen vaiheessa nuori on jo kaukana sietoikkunan ulkopuolella ei aikuisen järkipuhe enää auta. Ja juuri tästä syystä nuoren kanssa on tärkeä opetella etukäteen, rauhallisessa mielentilassa, tunnistamaan merkkejä hallinnan tunteen menettämisestä, jotta hän oppii itse keinoja pysäyttää ongelmallinen käyttäytyminen ennen tilanteen kärjistymistä.

Miten tilannetta voisi käydä nuoren kanssa läpi niin, että hän itse oppii ennakoimaan ja pysäyttämään ongelmallisen käyttäytymisen ennen kuin “sumenee” ja tilanne kärjistyy?

Haastavia tilanteita voidaan käydä läpi ja ennaltaehkäistä pohtimalla tilanteita lapsen tai nuoren kanssa käyttäen apuna ketjuanalyysia. Tässä on tarkoituksena käydä tapahtumaketju läpi ja tunnistaa, mikä on laukaissut ongelmallisen käyttäytymisen ja mikä sitä ylläpitää. Kun tilanne käydään läpi nuoren rauhoituttua, on tilanteessa heränneitä vaikeita tunteita helpompi käsitellä reagoimatta niihin voimakkaasti.

Käsiteltäessä samantapaisia tunteita ja tilanteita säännöllisesti, nämä vaikeat tunteet usein vaimenevat ja tällöin esimerkiksi häpeän tunne saattaa vaimeta ja tästä johtuva aggressiivinen käyttäytyminen vähentyä.

Käsiteltäessä samantapaisia tunteita ja tilanteita säännöllisesti, nämä vaikeat tunteet usein vaimenevat ja tällöin esimerkiksi häpeän tunne saattaa vaimeta ja tästä johtuva aggressiivinen käyttäytyminen vähentyä. Vaikeisiin tilanteeseen harjoitellaan uusia tilanteeseen soveltuvia toimintamalleja ja harjoitellaan miten ja missä vaiheessa ongelmallisen käyttäytymisen voi pysäyttää.

Ketjuanalyysin vaiheet

1. Mikä on käyttäytyminen, jota haluamme tutkia ja muuttaa?

2. Mitkä olivat sisäiset ja ulkoiset laukaisevat tekijät tilanteessa?

3. Mitkä olivat haavoittuvuustekijät eli, mikä altisti tilanteessa reagoimaan tällä tavoin?

4. Minkälaisia tunteita tilanteessa heräsi, niin mielessä kuin kehossa?

5. Mihin nuori pyrki käyttäytymisellä?

6. Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksia käyttäytymisellä oli?

7. Missä vaiheessa ongelmallisen käyttäytymisen olisi voinut katkaista?

8. Miten vastaavassa tilanteessa estetään ongelmallinen käytös?

Lasten ja nuorten kanssa ketjuanalyysin tekemisestä kannattaa tehdä kevyt, ja vaiheet on tärkeä esittää ymmärrettävällä tavalla. On tärkeää, että tilanteen läpikäymisestä ei muodostu raskasta menetelmää, joka niin aikuisen kuin nuoren tulisi sisäistää ja omaksua. Pahimmillaan tämä voi vaikeuttaa avointa vuorovaikutusta ja tämän vuoksi tilanteet tulee selvittää huomioiden lapsen tai nuoren kehitystaso.

Ketjuanalyysin voi tehdä visualisoimalla tapahtumaketjun nuorelle, nuori voi itse piirtää tapahtumaketjun aikuisen kanssa yhdessä, mutta ketjuanalyysin vaiheet voi myös sisällyttää keskusteluihin. Tällöin tilanteen läpikäymisestä tulee lapselle tai nuorelle kevyempää ja luonnollinen osa keskustelua. Näin kyetään välttämään lapsilla ja nuorilla yleinen ajatus, että “taas sitä ollaan täyttämässä jotain lappua tai koittamassa uutta menetelmää”.

Kuten kaikessa ongelmalliseen käyttäytymiseen vaikuttamisessa, on toivottuun käyttäytymiseen ohjaaminen tärkeä perustaa lapsen tai nuoren vahvuuksien ja voimavarojen tukemiseen. Kannattaa siis tehdä ketjuttamista myös positiivisista asioista, jolloin vahvuudet ja voimavarat tulevat lapselle tai nuorelle näkyväksi. Ei siis vatvota ongelmia vaan etsitään lapsen tai nuoren vahvuuksia ja voimavaroja vaikeissa tilanteissa toimimiseen.

Eli, kun lapsi tai nuori menettää toistuvasti hallinnan tunteen:

• Tunnistakaa yhdessä laukaisevat tekijät

• Opetelkaa tunnistamaan ja hyväksymään tilanteessa heränneitä tunteita

• Pohtikaa, missä vaiheessa ongelmallisen käyttäytymisen voi katkaista

• Pohtikaa, mitä keinoja ja voimavaroja lapsella tai nuorella on tähän

• Pohtikaa näitä asioita säännöllisesti, jotta haitalliset ajatukset ja tunteet vaimenevat

• Tunnistakaa myös positiivisia asioita, jottei läpikäynti ole vain ongelmien vatvomista

Mitä ajatuksia sinulla tästä herää?

Jos mietit, miten nämä neuvot sitten toimivat käytännössä, katso intensiivikurssimme "Aggressiivisen käytöksen kohtaaminen". Kurssilla käsitellään kahden esimerkin kautta, miten toimia uhkaavassa tilanteessa lapsen / nuoren kanssa sekä miten käydä tilanne lapsen / nuoren kanssa läpi ennaltaehkäisten aggressiivista käytöstä tulevaisuudessa. Kurssilla on opettaja / oppilas asetelma, mutta kurssi soveltuu kaikille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. PÄÄSET KURSSILLE TÄSTÄ -->

Jos aihe on sinulle ajankohtainen ja et ole vielä uutiskirje joukossamme, liity ihmeessä mukaan. Saat uutiskirjeen mukana haastattelut, vinkit ja pohdinnat suoraan sähköpostiisi. TILAA UUTISKIRJE TÄSTÄ -->

Ensi viikkoon!

- Anttoni

info@tuumaa.fi

www.tuumaa.fi

https://www.tuumaa.fi/blog