Kun tilanne kärjistyy

Aikuinen puuttui kahden nuoren väliseen ristiriitatilanteeseen. Toinen nuori hermostui ja kääntyi aikuista kohti huutaen “Mitä aiot asialle tehdä?”, “Painu v*****n, ei täällä mitään tapahdu”. Tilanne alkoi kärjistyä aikuista kohtaan uhkaavaksi nuoren kerätessä lisää kierroksia.

Tilanne on aikuiselle vaikea, mutta aikuisen toiminta on kuitenkin ratkaisevassa asemassa tilanteen etenemisen kannalta. Pohditaan tilannetta hieman tarkemmin.

Erilaista aggressiivisuutta

Aggressiivinen käyttäytyminen voi olla reaktiivista tai proaktiivista.

1. Reaktiivinen aggressiivisuus tapahtuu reaktiona todelliseen tai virhetulkintaan perustuvaan uhkaan ja aggressiivisuus on impulsiivista ja harkitsematonta. Aggressiivisen käyttäytymisen taustalla on yleensä suuttumuksen, vihan tai pelon tunne ja käyttäytymisen tarkoitus on kielteisen tunteen purkaminen. Reaktiivinen aggressiivisuus voi näyttäytyä lapsen tai nuoren turhautuessa tai kokiessa, että häntä vastaan hyökätään, häntä loukataan tai ärsytetään.

1. Proaktiivinen aggressiivisuus tapahtuu jonkin päämäärän saavuttamiseksi ja voi olla suunniteltua, harkittua ja tavoitteellista ja se usein oikeutetaan ja koetaan hyödylliseksi. Tämä voi näyttäytyä valtaisteluina, pyrkimyksenä saavuttaa jokin asema tai aggressiivisena käyttäytymisenä lapsen tai nuoren pyrkiessä saavuttamaan itselleen jotain etua. Proaktiiviseen aggressiivisuuteen ei välttämättä liity tunnelatausta.

Miten toimia aggressiivisen lapsen tai nuoren kanssa?

Pohdi aggression muoto ennen siihen puuttumista, koska reaktiiviseen ja proaktiivisen aggressiivisuuteen puuttumisessa painotetaan eri tekijöitä. Nämä eivät kuitenkaan sulje pois toisiaan ja lapsen tai nuoren käyttäytymisessä voi olla sekä reaktiivista että proaktiivista aggressiivisuutta.

Reaktiiviseen aggressiivisuuteen puuttumisessa painotetaan

• Vihan hallinnan harjoittelua

• Itse- ja tunnesäätelyn kehittymistä

• Mentalisaatiokyvyn kehittymistä

• Tilanteeseen sopivien ja toimivien ratkaisukeinojen harjoittelua

Proaktiiviseen aggressiivisuuteen puuttumisessa painotetaan

• Roolimallien muuttamista ja vaihtamista

• Selkeitä seuraamuksia käyttäytymisestä

• Seuraamusten ja oman edun ajattelua pitkällä aikavälillä

• Toivotusta käyttäytymisestä palkitsemista

Keskeistä on käsitellä ja opetella tunnistamaan suuttumuksen ja vihan tunteita. Suuttuminen on normaalia ja sallittua ja jokainen suuttuu joskus, mutta suuttumuksen ilmaiseminen tulee kuitenkin hallita siten, että se ei loukkaa tai vahingoita toisia tai itseä.

Lapsen tai nuoren oppiessa tunnistamaan suuttumuksen tunteen sekä sen mukanaan tuomat fyysiset tuntemukset, on hänen helpompi ennakoida ja rauhoittaa itseään vaikeissa tilanteissa, jotta ne eivät johtaisi aggressiiviseen käyttäytymiseen. Sisäisten laukaisevien tekijöiden lisäksi tärkeää on tunnistaa myös lapsen / nuoren ulkoiset laukaisevat tekijät.

Kun tilanne sitten kärjistyy

1. Pyri saamaan paikalle lapselle tai nuorelle tuttu aikuinen, koska tämä lisää turvallisuuden tunnetta ja vähentää uhan tunnetta. Tuttu aikuinen tietää, miten rauhoittaa lasta tai nuorta ja mitkä rauhoittumiskeinot toimivat hänen kohdalla.

2. Välitä turvallisuuden tunnetta ja rauhallisuutta non-verbaalisesti.

3. Anna hallinnantunteen menettäneelle lapselle tai nuorelle jakamaton huomio.

4. Puhu selkeästi, yksinkertaisesti, lyhyesti ja rauhallisesti.

5. Ole empaattinen ja täsmällinen ja validoi lapsen tai nuoren tunnetiloja.

6. Kerro, miten lapsen tai nuoren tulee toimia sen sijaan, että käsket häntä lopettamaan jonkin toiminnan tai käytöksen

7. Älä tuomitse tai provosoi

8. Anna tilanteeseen ratkaisuvaihtoehto, joka mahdollistaa lapsen tai nuoren kunniallisen vetäytymisen tilanteessa

9. Selvitä tilanne faktoihin perustuen vasta lapsen tai nuoren rauhoituttua

Lisäksi, aggressiivisen henkilön kohtaamisessa kehonkielellä on suuri merkitys ja tämän kautta nuorelle voidaan välittää turvallisuuden tunnetta ja rauhallisuutta. Sanattomalla viestinnällä on aggressiivisen nuoren kohtaamisessa suurempi merkitys kuin puheella, koska nuori toimii tunneaivojen ja liskoaivojen varassa.

• Pyri olemaan nuoren kanssa samalla tasolla ja vältä tilannetta, jossa hän istuu ja itse seisot

• Pidä kädet alhaalla rentoina - vältä nuorelle mahdollisesti uhkaavilta tuntuvia asentoja ja eleitä, kuten leveää haara-asentoa ja käsien ristissä pitämistä rinnan päällä

• Pidä riittävä välimatka nuoreen, jotta hän ei koe sinua uhkaavaksi

• Vältä koskettamista ellet ole varma, että se rauhoittaa

• Huomioi myös, että lapsi / nuori saattaa tulkita ilmeitä ja eleitä väärin

• Usein nämä nuoret tarvitsevat aika rauhoittuakseen ja aikuisen on tärkeää tämä aika heille antaa - nuoren ollessa raivostunut hän ei kykene vastaanottamaan aikuisen puhetta ja saattaa menettää uudestaan hallinnan tunteen

Miten nämä neuvot sitten toimivat käytännössä, siitä lisää intensiivikurssillamme "Aggressiivisen käytöksen kohtaaminen". Kurssilla käsitellään kahden esimerkin kautta, miten toimia uhkaavassa tilanteessa lapsen / nuoren kanssa sekä miten käydä tilanne lapsen / nuoren kanssa läpi ennaltaehkäisten aggressiivista käytöstä tulevaisuudessa. Kurssilla on opettaja / oppilas asetelma, mutta kurssi soveltuu kaikille lasten ja nuorten kanssa työskentelville.

PÄÄSET KURSSILLE TÄSTÄ ->

Jos aihe on sinulle ajankohtainen ja et ole vielä uutiskirjejoukossamme, liity ihmeessä mukaan. Saat uutiskirjeen mukana haastattelut, vinkit ja pohdinnat suoraan sähköpostiisi. TILAA UUTISKIRJE TÄSTÄ

Ensi viikkoon!

- Anttoni

info@tuumaa.fi

www.tuumaa.fi

https://www.tuumaa.fi/blog