Mentalisaatio - "Taas se ärsyttää mua"

Kuten edellisessä blogitekstin esimerkissä kävi ilmi, jatkuvasti ristiriitatilanteisiin ajautuneella nuorella oli vaikeuksia tunnistaa toisen tarkoitusperiä ja asiaa lähdettiin korjaamaan mm. mentalisaatiokyvyn kehittämisellä.

Mentalisaatio on kykyä pitää sekä oma että toisen mieli mielessä. Se on omien ja toisten mielentilojen, tunteiden, toiveiden sekä näkemysten ja kokemusten ymmärtämistä ja tulkitsemista. Lapsella tai nuorella on siis ymmärrys toisen tunteista, uskomuksista ja mielihaluista ja hän kykenee erottamaan omat tunteet muiden tunteista. Hän ymmärtää, että omat toiveet, ajatukset, uskomukset sekä mielihalut ovat erillisiä toisen mielestä, mutta nämä mielet voivat kuitenkin olla yhteydessä toisiinsa.

Lapsi tai nuori, jolla on vaikeuksia tulkita omia ja muiden mielentiloja, tunteita ja toiveita sekä ymmärtää toisen näkemyksiä ja kokemusta vuorovaikutustilanteessa, ajautuu helposti ristiriitatilanteisiin

Lapsi tai nuori, jolla on vaikeuksia tulkita omia ja muiden mielentiloja, tunteita ja toiveita sekä ymmärtää toisen näkemyksiä ja kokemusta vuorovaikutustilanteessa, ajautuu helposti ristiriitatilanteisiin. Tämä on ymmärrettävää, koska lapsen tai nuoren käyttäytyminen määräytyy sen arvioinnin pohjalta, jonka hän tilanteesta tekee ja niiden tunteiden mukaan, joita hänelle tilanteesta nousee. Hän siis kokee, että “taas se kattoo mua ärsyttävästi ja haluu jotain pahaa mulle”, vaikka toisen tarkoitusperät ovatkin jotkin muut kyseisessä tilanteessa.

Lapsen tai nuoren haastavan käyttäytymisen taustalla voikin olla mentalisaatiokyvyn puute. Mikäli mentalisaatiokyky ei ole päässyt kehittymään, vaikuttaa se lapsen tai nuoren toimintaan vuorovaikutustilanteissa näkyen tilanteeseen sopimattomana tai haastavana käyttäytymisenä. Lapsi tai nuori ei kykene ennakoimaan ja ymmärtämään omia ja toisen tunteita ja kokemuksia vuorovaikutustilanteesta ja tällöin toisen toiminta on ennakoimatonta ja omien tunteiden säätely vaikeaa.

Edellytys sille, että aikuinen kykenee lapsen tai nuoren mentalisaatiota tukemaan, on aikuisen kyky itse mentalisoida lapsen tai nuoren ajatuksia, tunnetiloja ja tarkoitusperiä. Tämä on erityisen tärkeää lapsen tai nuoren ollessa negatiivisen tunnetilan vallassa

Lapsen mentalisaatiokyky kehittyy varhaisessa vuorovaikutussuhteessa vanhemman eläytyessä lapsen mieleen ja vastatessa lapsen tunteisiin ja tarpeisiin sensitiivisesti ja oikea-aikaisesti. Mentalisoiva aikuinen voi kuitenkin myöhemminkin tukea lapsen tai nuoren mentalisaatiokyvyn kehittymistä.

Edellytys sille, että aikuinen kykenee lapsen tai nuoren mentalisaatiota tukemaan, on aikuisen kyky itse mentalisoida lapsen tai nuoren ajatuksia, tunnetiloja ja tarkoitusperiä. Tämä on erityisen tärkeää lapsen tai nuoren ollessa negatiivisen tunnetilan vallassa, jolloin aikuinen toimii ikään kuin peilinä vaikeille tunnetiloille niin, että lapsi tai nuori ei jää tunnetilansa kanssa yksin ja kokee aikuisen ymmärtävän hänen tunnetilaansa.

On tärkeää pitää mielessä, että emme kuitenkaan koskaan voi nähdä ja kokea asioita samalla tavalla kuin toinen, mutta on tärkeää osoittaa, että lapsen tai nuoren ajatukset, tunteet sekä kokemukset ovat arvokkaita ja tärkeitä juuri tässä hetkessä

Mentalisoiva aikuinen kohtaa lapsen tai nuoren avoimesti ja uteliaasti ilman ennakkoasenteita ja valmiita ratkaisumalleja tilanteisiin ja pyrkii ymmärtämään tarkoitusperät ja ajatukset käyttäytymisen taustalla. On tärkeää pitää mielessä, että emme kuitenkaan koskaan voi nähdä ja kokea asioita samalla tavalla kuin toinen, mutta on tärkeää osoittaa, että lapsen tai nuoren ajatukset, tunteet sekä kokemukset ovat arvokkaita ja tärkeitä juuri tässä hetkessä.

Mentalisaation tukeminen estyy mikäli aikuinen menettää oman kykynsä mentalisoida lapsen tai nuoren tunnetiloja. Haastavasti käyttäytyvä lapsi tai nuori saattaa herättää aikuisessa kielteisiä tunnereaktiota, joka on haastavissa tilanteissa luonnollista. Tällöin aikuisen on tärkeä pohtia, mitkä asiat lapsessa tai nuoressa herättävävät itsessä kielteisiä tunnereaktioita ja miksi sekä löydettävä itselleen keinot suhtautua lapseen tai nuoreen neutraalisti ja avoimesti.

Tähän usein auttaa, että aikuinen pyrkii ymmärtämään lapsen tai nuoren elämäntilannetta sekä tekijöitä ja tapahtumia käytöksen taustalla. Tärkeää on pyrkiä löytämään lapsesta tai nuoresta ne positiiviset piirteet, joita meistä kaikista löytyy.

Jos kaipaat apua mentalisaatiokyvyn kehittämisessä, voit tilata meidän uutiskirjeen. Lähetämme sinulle mentalisoiva kysymyksiä ja jatkossa lisää käytännön vinkkejä haastavan käytöksen kohtaamiseen suoraa sähköpostiisi. Voit myös käydä katsomassa intensiivikurssin "Mentalisaatio" täältä.

- Anttoni TILAA UUTISKIRJE TÄSTÄ

info@tuumaa.fi

www.tuumaa.fi

https://www.tuumaa.fi/blog